Kertoessani ystävälleni aikeesta kirjoittaa tästä aiheesta, hän kysyi: "Mitä eroa on nykylapsella ja perunalla? Peruna on kasvatettu."

 

Kaikki alkoi noin viikko sitten kun eksyin Instagramissa kuopiolaisen porukan profiileihin (iältään 10-13). Mitä useamman kuvan ja kommentin näin, tunsin osuneeni yhteen nettikiusaamisen kultasuonista.

 

Ennenkuin menen pidemmälle aiheessa, haluan tehdä selväksi että ei, en yleistä. Kaikki eivät ole samanlaisia, kaikki lapset eivät ole kiusaajia tai kiusattuja. Lisäksi sananen kuvistani; kaikki ovat kuvakaappauksia. Pahoittelut amatöörikuvanmuokkauksesta, mutta ainakin kaikki ovat tunnistamattomia. Leikkasin osan kommenteista pois, ne sellaiset, jotka eivät liittyneet korostamaani asiaan.

No niin, sitten lyön faktat pöytään Instagramista. (itsellenikin vähän vielä uusi asia, mutta näin olen itse ymmärtänyt)
- ikäraja on 13 vuotta
- käyttäjä voi olla julkinen (kuvat näkyy kaikille) tai yksityinen (kuvat näkyy vain käyttäjän hyväksymille seuraajille)
- käyttäjä voi halutessaan kirjoittaa itsestään esittelyn (bio), joka näkyy kaikille
- käyttäjä voi estää toisen halutessaan, jolloin estetty ei näe estäjän kuvia (estäjälle voi kuitenkin laittaa viestiä kolmannen osapuolen kuvissa)
- halutessaan, että joku tietty ihminen näkee kommentin, voidaan hänet merkitä @-merkillä
- kaikki kommentit ovat kuitenkin näkyvissä kaikille käyttäjän seuraajille, eli ns inbox-viestit eivät ole mahdollisia

Nettikiusaaminen on vakava asia, johon on puututtava. Koulussa tapahtuvaan fyysiseen ja sanalliseen kiusaamiseen onneksi puututaan helposti, koska se on myös helpommin huomattavissa. Uskon kuitenkin, että monikaan vanhempi ei tiedä mitä kaikkea lapsen kännykkä sisältääkään. Kiusaajallekin netti on oivallinen paikka päästä ilmaisemaan inhoansa toista kohtaan; juurikin siitä syystä, ettei valvonta ole edennyt vielä jokaiseen sovellukseen asti.

Moni lapsi voi hakea ikätovereiltaan hyväksyntää lisäämällä mm. Instagramiin kuvia itsestään. Saadessaan negatiivista palautetta yrityksistään huolimatta kiusattu voi alkaa tuntea itsensä riittämättömäksi. Kaikki tämä voi oikeasti johtaa esimerkiksi syömishäiriöön, masennukseen ja/tai itsetuhoisuuteen.

 

Nettikiusaaminen voi kohdistua kehen tahansa, iästä tai sukupuolesta riippumatta. Kirjoituksessani keskityn nyt kuitenkin lähinnä lapsiin, sillä harva heistä tietää, ettei heidän tarvitse sietää kiusaamista. Vain muutama näkemistäni nuorista uskaltaa kysyä toiselta "miksi sinä kiusaat minua". Uskon, ettei monikaan lapsi tiedä nettikiusaamisen vakavuutta, tai ymmärrä sen olevan syynä omaan alakuloisuuteen.

 

 

Somekasvatus. Käsite, joka on vasta pikkuhiljaa löytämässä paikkansa lasten kasvatuksessa. Itse olen kasvanut samaa vauhtia tekniikan kehityksen kanssa, joten minulle se ei ikinä ollut itsestäänselvä paikka missä kasvetaan "aikuisiksi" ennen aikojaan. Nykylapselle sosiaalinen media on se "coolien ihmisten paikka". Mitä enemmän kehuja ja tykkäyksiä saat, aina parempi. Ja eri sovelluksiin kirjautuminen leviää nuorten keskuudessa kulovalkean tavoin; isoilta sisaruksilta opitaan paljon. Ja kuten aiemmin mainittu, jollekin se on hyväksynnän hakua.

Toisen haukkuminen ja kiusaaminen koulussa ei ole sallittavaa, miksi se olisi netissäkään? Kun lapsi astuu luokkaan aamulla, eivät luokkalaiset huutele "ruma", "läski homo" ym. Mutta uuden kuvan ilmestyessä Instagramiin, kaikki tämä on mahdollista. Se satuttaa.

 

 

Selatessani näitä profiileja, huomasin onnekseni yllättävän monen olevan yksityisiä profiileja, netissä kun voi löytyä ties minkälaisia ihmisiä. Se ei tietenkään ole este kiusaamiselle. Harvemmin kukaan tuiki tuntematon tulee haukkumaan, vaan kiusaajat löytyvät omasta "kaveri"piiristä. Aina kiusaajan estäminenkään ei tule mieleen, syynä pelko joutua vielä enemmän kiusaamisen kohteeksi.

Moniko vanhempi on kertonut lapselleen, mikä on sopiva määrä kertoa itsestään koko maailmalle? Monilla luki esittelyssään (biossa) nimen lisäksi Kik-, Snapchat- ym tilien käyttäjätunnukset. Pahimmassa tapauksessa puhelinnumerot saadakseen WhatsApp-ystäviä. Yksityisasetuksista huolimatta, nämä näkyvät kaikille, jotka vierailevat profiilissa. Ja kuten usein muistutetaan, eikä yhtään turhaan; kerran netissä, aina netissä. Profiilista poistaminen ei tarkoita poistumista netistä.

Ja nyt ihmisille, jotka joutuvat kiusaamisen kohteeksi niin netissä kuin oikeassa elämässäkin; uskalla puhua ääneen. Puhu ihmiselle johon luotat. Puhu ihmiselle, joka voi helpottaa oloasi. Muista, että nettikiusaamisen voi myös näyttää.

 

Toivoen, että tämä kirjoitus leviäisi ympäri Suomea eri ikäryhmien luettavaksi, esitän muutaman kysymyksen;
Onko lapsellasi Instagram-, Facebook- tai muu SoMe-tili?
Oletko tietoinen sen sisällöstä?
Oletko kysynyt, kiusataanko häntä? Lapsi ei aina uskalla tai ymmärrä puhua.
Entäpä sinä nuori, oletko ikinä sanonut netissä kenellekään pahasti? Jos vastasit kyllä, miksi teit niin?
Tai onko sinulle sanottu jotain mikä on tuntunut pahalta? Jos vastasit kyllä, oletko kertonut jollekin? Kerro nyt, mikäli vastasit ei.

 

Kiusaaminen muodossa missä tahansa jättää arvet. Muista; sinä et ole yksin.

 

Ja vielä P.S. Tietoisesti otin riskin kirjoittaa ihan omalla nimelläni. Toivoisin kommentteja. Mikäli sinulla on negatiivista sanottavaa, toivon, ettet kommentoi anonyymisti.